Parin kuukauden tauon jälkeen ajeltiin taas Hitti-areenalle treenaamaan. Inkeri toimi juoksutauon jälkeen oikein kivasti ja jaksoi keskittyä tenkiikka painoitteiseen treeniin hyvin, vaikka ohjaaja oli paikoitellen ihan pihalla. Kun treenit on ohjaajalle vaikeita, Inkerin tempo hieman tippuu, sen yrittäessä tehdä ohjattuja suorituksia. Heddalla taasen tempo kyllä pysyy, mutta ohjaajan virheet saa sen hermostumaan, jolloin ponnistukset eivät osu ihan kohdilleen. Koirat siis toimii, ohjaajan toimimisessa on toivomisen varaa. Treenaa/mieti seuraavia asioita:

• Ohjaa linjoja, älä esteitä. Tämän olen toki kuullut monta kertaa ja pyrkinyt sitä ajoittain jopa pohtimaan rataantutustuessa. Mutta hitsi, että sen toteuttaminen on jotenkin vaikeaa. Aina tulee juututtua siihen esteeseen, joten eteneminen ei ole tarpeeksi sujuvaa. Nyt täytyy jatkossa oikeasti, joka treeneissä keskittyä tähän. Kun saa sen treeneissä sujumaan niin pystyy kisoissakin sitä toteuttamaan.
  
• Sivuetäisyyden treenaaminen > eteenlähetyksiä palkalle niin, että itse liikut sivuttaissuunnassa poispäin koirasta. Molemmat koirat lähtevät tehtävän saatuaan liian helposti mun sivuttaissuuntaiseen liikkeeseen mukaan ja jättävät esteen suorittamisen tekemättä.
  

Turusta ajelin suoraan Hyvinkään hallille jatkamaan treenaamista. Tokovuorolle kerkisin juuri niin, että sain tehtyä inkerin kanssa päivittäisen treenin eli seuraaminen, paikallaolo ja liki. Tämän viikon aikana tehtyjen seuraamistreenien jälkeen Inkerin seuraamispaikka on parantunut ja kesto pidentynyt. Ei siis lähde niin nopeasti edistämään. Tuossa omalla tiellä, kun keskiviikkona treenattiin niin naapuri käveli vastaan ja siitä huolimatta Inkerin kontakti ja paikka pysyi. Eilen hallilla kaverin koira tuli hakemaan Inkeriä leikkimään kesken seuraamisen. Hieman Inkerin asento kääntyi silloin vinoon, mutta käskyllä jatkoi seuraamista eteenpäin sen kummempia Otosta välittämättä. VAU mikä tyttö!

Tokon jälkeen oli vuorossa agility. Heddan kanssa tein hyppytekniikkatreenin ensimmäistä kertaa niin, että lisäsin vauhdin mukaan. Putken kautta perussarjalle ja pidennyssarjalle niin, että itse juoksin vierellä. Ensimmäisellä perussarjalla kokoaminen ei onnistunut ja kakkoshyppy venyi liian pitkäksi ja sen seurauksena kolme viimeistä rimaa tipahti. Otin yhden treenin niin, että palkka oli kakkosesteen jälkeen ja sen jälkeen Hedda teki puhtaat treenit sekä perus- että pidennyssarjalla. VAU mikä tyttö tämäkin.

Inkerin kanssa otin rengastreeniä ja pari eteenlähetystä yhdessä Anteron kanssa. Ja kyllähän silloin oli taas menoa ja meininkiä. Yhteistreenin jälkeen otin vielä pari lähetystä palkalle itse liikkuen sivusuunnassa poispäin. Ei ongelmia tuossa. Erinomaisesti pysyi Inkerillä vire yllä, vaikka treeniä oli alla paljon ja matkoineen oltiin tienpäällä yhteensä 12 tuntia. Etenkin mieltä lämmittää se, että myöskin tokon treenaamisessa vire oli kohdillaan. Aivan erinomaista ja iloista seuraamista!

Ja lopputreenit olikin sitten varattu Anterolle. Pojallakin riitti vauhtia ja menemisen meininkiä. Jopa niin paljon, että yritti kepeillä vähän harppoa, jotta pääsisi nopeammin eteenpäin. Antero on niin . Vauhti, kesto ja ponnistusvoima on parantunut huomattavasti.  Terveyspuolella verihiutaleet ovat pysyneet hyvällä tasolla kortisoniannoksen pienentämisestä huolimatta. Tulehdusarvot on koholla ja veriarvot näyttävät akuuttia tulehdusta. Se missä tulehdus on on epäselvää, eikä antibioottit näytä tehoavan. Itse en jaksa tuosta enään stressata, olkoon koholla. Poika voi erinomaisesti > on iloinen , reipas, ruoka maistuu, riekkuu ja leikkii sekä painaa mennä vailla mitään oireita. Sen olen päättänyt, että meillä todellakin eletään pojan ulkoisen olemuksen ja vireen mukaan näyttivät veriarvot mitä lystäävät!